Sivellinopas

Neuvoja harrastajalle


On tavallista, että siveltimien hankinta jää huonolle huomiolle vaikka maalarilla muutoin olisikin välineet kunnossa. Niinkin voisi ajatella, että sivellin on ykkösasia. Sivellin on se väline, jolla maalarin mielessä häilyvä ajatus muuttuu näkyväksi kuvaksi. Siveltimen on hyvä olla sellainen joka mahdollisimman hyvin noudattaa maalarin tahtoa sopii kulloisenkin ajatuksen ilmaisuun. Hyvä sivellin sopii käteen ja käyttötarkoitukseen ja tekee parhaassa tapauksessa itsensä huomaamattomaksi. Eri sivellintyyppeihin on hyvä perehtyä sen verran, että osaa valita omaan maalaustapaan sopivimmat siveltimet.

Toisin kuin asiaa tarkemmin ajattelematta luulisi, siveltimiä ei voi tehdä koneellisesti. Siveltimen valmistus on taitoa vaativaa käsityötä. Käsityön laatu vaikuttaa materiaalien ohella siveltimen hintaan. Hyvin tehty sivellin on tasapainoinen ja käteen sopiva, ja tekee työtä taiteilijan tahtoa seuraten.

Ei kannata suotta kiusata itseään kehnoilla siveltimillä, hoitaa niitä huonosti ja ostaa alituiseen uusia. Säästät selvää rahaa kun ostat laadukkaita siveltimiä ja huollat niitä hyvin.
Siveltimen huolto on kohtalaisen helppoa. Pese sivellin heti käytön jälkeen. Älä jätä siveltimiä tärpätti- tai vesikuppiin seisomaan. Ota väriä vain siveltimen kärkeen, jolloin siveltimen pesu on huomattavasti helpompaa.

Öljyvärisiveltimen voi pestä perinteiseen tapaan ensin tärpätillä ja sitten mäntysuovalla. Jotkut käyttävät siveltimen pesuun ruokaöljyä. Daler-Rowneyn siveltimenpesuaine on varsin pätevä tuote. Se pesee huomattavasti tehokkaammin kuin saippua mutta on silti hellävarainen siveltimelle.

Akryylimaalarin kannattaa maalatessaan pitää siveltimiä vesiastiassa, koska väri kuivuu nopeasti. Akryyliväri ei kerran kuivuttuaan enää liukena veteen.

Vesivärisivellin ei välttämättä kaipaa muuta kuin vesipesua. Voimakkaasti värjäävät värit, kuten pariisin (l. preussin-) sininen, ftalosyaniinit, hansakeltainen tai naftolipunainen voivat kaivata myös mäntysuopaa tai D&R:n siveltimenpesuainetta. Vesiväri liukenee veteen kuivuttuaankin, joten värin kuivuminen siveltimeen ei ole täysin kohtalokasta, joskaan ei ole suositeltavaa jättää arvokkaita näädänkarvasiveltimiä pesemättä.

SIVELLINTYYPIT

Siveltimet jakautuvat kahteen päätyyppiin; jäykkiin harjassiveltimiin ja pehmeisiin luonnonkarvasiveltimiin. Näiden välimailta ovat synteettiset siveltimet, joita on saatavana erilaisina jäykkyyksinä.

Jäykkiä siveltimiä käytetään niissä maalaustekniikoissa joissa maaliaine on raskasta, eli pääasiassa öljy- ja akryylimaalauksessa. Siveltimen pitää jaksaa puskea paksua väriä karkealla kankaalla.

Pehmeitä siveltimiä käytetään vetisemmissä tekniikoissa, kuten akvarelli- ja guassimaalauksessa, mutta myös öljymaalauksessa esimerkiksi yksityiskohtien maalaamisessa tai laseerauksessa, eli useiden päällekkäisten ohuiden värikerrosten maalaamisessa.

Synteettisiä siveltimiä voi käyttää kaikissa maalaustekniikoissa. Ne ovat erityisesti akryylimaalaukseen sopivia, mutta kestävät hyvin liuottimia joten niitä voi hyvin käyttää myös öljymaalauksessa. Synteettisiä siveltimiä käytetään myös akvarellimaalauksessa. Synteettisissä öljy- ja akvarellisiveltimissä käytetään usein samoja kuituja. Niiden ero on vain siveltimenvarren pituudessa, pitkä varsi sopii telineen ääressä työskentelyyn ja lyhyt varsi pöydän ääressä maalaamiseen.

HOLKKI

Hyvälaatuinen holkki on välttämätön hyvälle siveltimelle. Escodan holkit ovat nikkelöityä tai kullattua messinkiä. Lineo käyttää nikkeli- ja alumiiniholkkeja. Daler-Rowney käyttää nikkelöityä ja kullattua messinkiä ja System3-siveltimissä alumiiniholkkia.

Holkin materiaali vaikuttaa siveltimen hintaan. Nikkeli ja kulta eivät ole alttiita tummumaan.

Syvät holkin urat pureutuvat paremmin siveltimen varteen. Escodan tyyli on erityisen jämäkkä, holkissa on kolme uraa, mikä varmistaa pitävän otteen varresta.

Kuivassa huoneilmassa, esimerkiksi talvisina pakkaspäivinä siveltimien puuvarret tapaavat kutistua, jolloin holkki alkaa lonksua. Ongelmaan auttaa useimmiten se, että kierrät holkkia hieman. Toinen keino on pistää sivellin veteen joksikin aikaa, jolloin varsi turpoaa. Yleensä siveltimen holkki alkaa lonksua sen jälkeen, kun varren maalaus tai lakkaus alkaa lohkeilla, joten siveltimen varren pintakäsittelyllä on merkitystä.

VARSI

Siveltimien varsissa käytetään kevyitä puulaatuja kuten koivua, joka ei ole altista taipumaan. Escodan käyttämä viisinkertainen nitroselluloosalakkaus on äärimmäisen hyvin kestävä, mikä pidentää siveltimen käyttöikää, joskin myös nostaa siveltimen hintaa. Keskihintaisten siveltimien varret ovat yleensä maalattuja.

Huokeiden, kuten Lineon 309 ja 315-sarjojen, siveltimien varret saattavat olla pintakäsittelemättömiä. Nämä siveltimet eivät välttämättä ole pitkäikäisiä, mutta niillä on puolensa: maalarin ote pitää vauhdikkaassakin menossa.

LIIMAUS

Varastointia varten siveltimien karvat on liimattu arabikumilla, joka irtoaa yksinkertaisesti pöyhimällä sivellintä kättä vasten. Arabikumi on tuttu monesta yhteydestä. Se on vesiliukoista ja sitä käytetään esimerkiksi makeisten ja lääketablettien ”kumina” ja savukepapereiden liimana, sekä myös akvarellivärien sideaineena.

SIVELTIMET ÖLJY- JA AKRYYLIMAALAUKSEEN

Sianharjas

Perinteinen sivellin öljymaalaukseen tehdään sianharjaksesta. Harjassivellin sopii myös akryylimaalaukseen, erityisesti paksulle heavybody-akryylivärille.

Harjassiveltimiin käytetään karjun selkäharjaksia. Arvostetuinta sianharjasta on kiinalainen chungking-harjas, joka on taipuisaa ja sen kärki on haarautuva, mikä tekee siitä ihanteellisen öljy- ja akryylimaalaukseen. Mitä haarautuvampi kärki, sitä paremmin väri tarttuu harjakseen. Harjakset ovat luonnostaan hieman kaarevia ja sivelintä valmistettaessa ne asetellaan siten, että harjakset taipuvat sisäänpäin eivätkä siksi harota. Tällainen interlocking-tekniikka edellyttää siveltimenvalmistajalta hyvää käsityötaitoa ja se vaikuttaa olennaisesti siveltimen käytettävyyteen.

Harjassiveltimiä valmistetaan eri pituisilla harjaksilla. Pitkä harjas tekee siveltimestä taipuisamman. Lyhyt harjas on napakka mutta ottaa väriä vähemmän.

Synteettinen kuitu

Synteettinen kuitu on taipuisaa ja erittäin kestävää. Siveltimissä käytettävä synteettinen kuitu on muodoltaan kartiomaista ja se pidättää väriä kohtuullisesti, joskaan ei luonnonkarvan tavoin. Synteettisestä kuidusta valmistettu sivellin pitää muotonsa erinomaisesti ja on maalatessa täsmällisen tuntuinen. Se lämpökäsitellään siten, että kuidut säilyttävät pysyvästi sisäänpäin kaartuvan muotonsa. Hyvissä synteettisissä siveltimissä käytetään jopa seitsemää eri pituista ja -paksuista kuitua. Kuidun paksuus vaikuttaa siveltimen jäykkyyteen. Useimmat synteettiset siveltimet ovat sianharjasta pehmeämpiä.

Lineon paksukuituinen Robusto-sivellin muistuttaa tuntumaltaan harjassivellintä. Escodan synteettiset Primera-siveltimet ovat näitä pehmeämpiä, ja samankaltaisia ovat Minoan Ropotti-siveltimet. Edelleen hieman pehmeämpiä ovat Lineon 393 ja 392-siveltimet, Daler-Rowneyn Dalon ja Cryla-siveltimet ja Minoan Ripakka-siveltimet.

Daler-Rowneyn System3-siveltimet ovat pehmeimpiä.

Häränkarva

Häränkarvasiveltimet tehdään pehmeistä härän korvakarvoista ja ne sopivat öljymaalaukseen jos haluat pehmeää jälkeä jossa siveltimenveto ei nouse näkyviin. Häränkarva ei sovellu paksulla, raskaalla värillä maalaamiseen, mutta on hyvä laseeraussivellin.

Näädänkarva

Öljymaalauksen pienten yksityiskohtien maalaaminen onnistuu hyvin teräväkärkisellä näädänkarvasiveltimellä. Harjassivellin on tällaiseen usein aivan liian jäykkä. Leveämmät näädänkarvasiveltimet ovat hyviä laseeraussiveltimiä. Näädänkarvasiveltimiä valmistetaan myös pitkävartisena telineen ääressä työskentelyä varten.

ÖLJYMAALAUS- JA AKRYYLISIVELTIMIEN MUODOT

Varhemmin siveltimet olivat aina pyöreitä. 1800-luvulla keksitty metalliholkki mahdollisti myös litteiden siveltimien valmistamisen. Metalliholkkisivellin on helpompi valmistaa ja se on lähes kokonaan syrjäyttänyt perinteisemmät sidontatavat. Ranskalaista sidontaa, jossa metalliholkin sijaan käytetään luonnonsuolta, tapaa lähinnä akvarellisiveltimissä.

Latta-, filbert- ja kärkisiveltimet

Lattasivellin ottaa väriä runsaasti ja sellaisella on helppo maalata tasaisia pintoja. Lattasivellin ei ole omiaan elävän ja vaihtelevan viivan maalaamisessa, joten pelkästään lattasiveltimiä käyttämällä maalausjälkesi voi näyttää yksitoikkoiselta ja kulmikkaalta. Kärkisiveltimellä saat lisää elävyyttä. Pyöristetyssä lattasiveltimessä eli filbertsiveltimessä on pyöreäksi leikattu kärki. Filbertsivellin on monikäyttöinen, sillä maalaat suuria pintoja ja myöskin pehmeitä värien rajoja.

Pyöreät-, viuhka- ja viistosiveltimet

Pyöreä sivellin on pyöreäkärkiseksi leikattu kärkisivellin, siitä siis puuttuu terä. Se ei sovellu yksityiskohtien maalaamiseen mutta on maalauksessa hyvin pyörivä ja elävää jälkeä tekevä sivellin.

Viuhkasivellin on viuhkan mallinen ja puskee keskiosallaan enemmän väriä maalaukseen. Viuhkasivellin on hyvä pehmeiden häivytysten ja erilaisten efektien maalaamisessa. Viistosivellin on vinoksi leikattu lattasivellin ja sen vuoksi yhdeltä kulmaltaan teräväkärkinen.

AKVARELLISIVELTIMET

Akvarellimaalauksessa käytetään useimmiten pehmeäkarvaisia siveltimiä, jotka sitovat hyvin vettä. Tällaisia siveltimiä ovat erityisesti näädän-, oravankarvasiveltimet, mutta myös vaikkapa mungon-, härän-, lehmän- ja poninkarvasiveltimet. Myös perinteiset kiinalaiset vuohen- ja sudenkarvasiveltimet soveltuvat akvarellimaalaukseen.

Akvarellisiveltimiksi on tarjolla myös monenlaisia synteettisestä karvasta valmistettuja siveltimiä. Synteettisen karvan etuna on jäntevyys ja kestävyys, mutta puutteena heikko vedensitomiskyky.

Näädänkarva

Parhaisiin näädänkarvasiveltimiin käytetään kolinskyn punanäädän urospuolisen yksilön häntäkarvoja. Kolinskyn punanäätä on siperian ja pohjois-kiinan kylmiltä alueilta peräisin oleva näätälaji. Sen karva on varreltaan poikkeuksellisen paksua ja silti kärjestään terävää, jonka vuoksi se sitoo vettä erittäin hyvin, on taipuisaa ja muodostaa siveltimeen hyvin terävän kärjen. Pisimmät karvat ovat erittäin kalliita, joten suurikokoisten kolinsky-siveltimien hinnat ovat korkeita, mutta pienemmät sopivat laihemmallekin kukkarolle ja oikeastaan pienikokoisten asioiden maalaamisessa kolinskyn terävä kärki ja hyvä värinsitomiskyky onkin eniten hyödyksi.

Punanäätä on eteläisemmillä alueilla elävä näätälaji, ja punanäätäsiveltimet ovat hinnaltaan kolinskyja edullisempia. Niistä puuttuu kolinskysiveltimien jäntevyyttä, mutta ne ovat kuitenkin varsin miellyttäviä ja erittäin arvostettuja siveltimiä.

Oravankarva

Oravankarva sitoo sekin vettä erinomaisesti. Oravankarvasivellin ei ole yhtä kimmoisa ja ryhdikäs kuin näädänkarvasivellin joten pienten yksityiskohtien maalaamiseen ne sopivat näädänkarvaa huonommin. Hyvin pehmeinä ne sopivat vetiseen märkää-märälle-maalaukseen. Kuivalle karkealle paperille maalattaessa ne eivät jaksa puskea väriä paperin kuoppiin näädänkarvan tavoin.

Härän- ja lehmänkarva

Häränkarvasiveltimiin käytetään härän pehmeitä korvakarvoja. Häränkarvasiveltimet sitovat vettä hyvin mutta eivät ole taipuisia näädän- ja oravankarvasiveltimien tapaan. Parhaiten ne soveltuvat isojen pintojen maalaamiseen.

Poninkarva

Poninkarvaa käytetään yleisimmin koululaissiveltimissä. Ne ovat häränkarvasiveltimiä karkeampia. Poninkarva sitoo vettä hyvin mutta ei ole taipuisaa, joten ne sopivat sellaiseen työskentelyyn jolta ei vaadita tarkkuutta. Poninkarvasiveltimet ovat hinnaltaan halpoja.

Vuohenkarva

Perinteisissä kiinalaisissa kalligrafiasiveltimissä käytetään usein vuohenkarvaa. Usein niiden sisäosassa on jäntevyyttä lisäämässä tumman vuohen karvaa ja päällä pehmeämpää valkoista vuohta. Pitkäkarvaisina siveltiminä ne sopivat parhaiten kalligrafiaan tai viivamaiseen maalaustapaan. Muhkeamman kokoisella vuohenkarvasiveltimellä maalaat kuitenkin leveän pyyhkäisyn ja sivellintä nostamalla päätät vedon ohueen viivaan, joten näillekin siveltimille saatat löytää käyttöä.

Sudenkarva

Sudenkarvaa käytetään myös usein kiinalaisissa siveltimissä. Se on taipuisaa, napakkaa ja vuohenkarvaa karheampaa.

Synteettiset siveltimet

Vaikka synteettinen kuitu sitoo vettä luonnonkarvoja heikommin, synteettisissä siveltimissä on etunsa. Ne ovat taipuisia, teräväkärkisiä ja usein luonnokarvasiveltimiä kestävämpiä. Synteettisessä siveltimessä on miellyttävää sen täsmällisyys, ne ovat erinomaisia esimerkiksi jonkin tarkan värinrajan maalaamisessa. Hyviin synteettisiin siveltimiin käytetä useita eripaksuisia kuituja, jolloin siveltimeen saadaan sekä ryhtiä että joustavuutta. Teräväkärkinen synteettinen sivellin lämpökäsitellään siten, että se pitää muotonsa pysyvästi. Vaikka enimmäkseen käyttäisitkin luonnonkarvasiveltimiä, voit löytää muutamalle synteettiselle siveltimelle yllättävänkin paljon käyttöä.

Luonnonkarvan ja synteettisen kuidun sekoitukset

Näissä hybrideissä yhdistyy synteettisen kuidun kestävyys ja ja jäntevyys luonnonkarvan värinpidätyskykyyn. Parhaimmillaan, kuten Daler-Rowneyn Sapphire S5, ne voivat olla varsin hyviä kompromisseja, joille voi hyvinkin löytyä käyttöä.

AKVARELLISIVELTIMIEN MUODOT

Kärkisiveltimet

Akvarellistit suosivat enimmäkseen kärkisiveltimiä, jotka sopivat hyvin juoksevan ja vapaasti virtailevan värin ohjailuun. Siveltimen karvaosa on keskeltä paksu ja pidättää runsaasti väriä. Kärki on mielellään hyvin terävä, jolloin isollakin siveltimellä on mahdollista maalata yksityiskohtia.

Kärkisiveltimiä on saatavana myös erityisen pitkä- ja lyhytkarvaisina. Pitkäkarvainen ottaa runsaammin väriä ja on erinomainen pitkien viivojen vetämisessä; voit maalata hyvin pitkän ohuen viivan yhdellä siveltimenvedolla. Lyhytkarvainen sivellin on hauskan napakka, tuntuma on lähes kynämäinen. Lyhytkarvainen sivellin on mainio esimerkiksi varjostuksia tai pieniä paikallisia sävytapahtumia maalattaessa. Tällöin siveltimen pienestä koosta johtuva vähäinen värimäärä ei haittaa. Jos sivellin on kolinsky, se pidättää kuitenkin kohtalaisen hyvän määrän väriä.

Latta- ja kissankielisiveltimet

Akvarellissa lattasiveltimelle on eniten käyttöä tasaisten pintojen laveerauksessa. Latta- ja kärkisiveltimen hyvä yhdistelmä on ”kissankielisivellin”, joka on teräväkärkinen lattasivellin. Sivellin toimii laveeraussiveltimenä ja sillä voi maalata myös yksityiskohtia – ja kaikkea siltä väliltä.

Näiltä siveltimiltä edellytetään hyvää värinsitomiskykyä, joten näädänkarva sopii niihin parhaiten. Myös vuohenkarvaiset leveät lattasiveltimet ovat varsin hyviä laveeraussiveltimiä.

TEMPERA- JA GUASSIMAALAUSSIVELTIMET

Tempera- ja guassimaalaus, samoin kuin erilaiset vesiliukoiset liimaväritekniikat, ovat luonteeltaan jossain vesi- ja öljyvärin välimailla; väriaine on vesiväriä jäykempää mutta kuitenkin juoksevampaa kuin öljyväri. Siveltimen valinta riippuu maalaustavasta ja siitä, mille alustalle maalaa. Jos maalauspohja on sileä ja värikerrokset ohuita, on luontevaa maalata napakoilla akvarellisiveltimillä, eli lähinnä näädänkarvasiveltimillä. Oravankarva on ehkä turhan pehmeää. Jos taas maalaat esimerkiksi kangaspahvipohjalle, synteettinen sivellin voi olla hyvä valinta. Synteettinen sivellin saattaa olla käypä joka tilanteen ratkaisu näihin tekniikoihin, joskin sillä rajoituksella että sen vedenpidätyskyky on heikompaa. Jos et pidä synteettisistä siveltimistä, kokeile karhealle alustalle maalatessasi pehmeitä harjassiveltimiä tai häränkarvasiveltimiä.

3 vastausta kohteessa Sivellinopas

  1. heidi penttinen sanoo:

    viimeinkin löysin hyvää ja täsmällistä tietoa erilaisista siveltimistä, varsinkin eri karvalaaduista. kiitos! Tämä Tietopaketti autta minua paljon sekä päiväyyössäni kehystämössä, sekä maalausharrastuksessani.

  2. Heikki Sivonen sanoo:

    Kiitokset hyvästä tietopaketista! Ikonimaalarillekin täsmällistä tietoa siveltimen valintaan.

  3. Tommi Ruotsalainen sanoo:

    Olipa kiva löytää hyvää tietoa siveltimistä.
    Kiitos siitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>