Akryylivärin opas

Akryylivärit ovat öljy- ja vesiväreihin verrattuna uusi tulokas, ne ovat olleet taiteilijakäytössä viitisenkymmentä vuotta. Rowney oli niiden ensimmäinen valmistaja Euroopassa, tehtaan Cryla-akryylivärit tulivat markkinoille 1963. Puolen vuosisadan kokemus riittänee siihen, että akryylivärejä voidaan jo pitää luotettavina.

Akryyliväreillä voi maalata muhkean öljyvärimäisesti tai niillä voi maalata kevyen läpikuultavasti vesivärin tapaan, mutta akryyliväreillä on myös oma luonne joka mahdollistaa monia asioita joita ei perinteisemmillä tekniikoilla voi tavoittaa.  Akryylivärit kuivuvat nopeasti ja muodostavat kuivuttuaan yhtenäisen kalvon, toisin kuin öljyväri, joten akryyliväreillä voi maalata hyvinkin paksuja värikerroksia ilman että maalarin tarvitsisi huolehtia oikeasta maalausjärjestyksestä samalla tavoin kuin öljymaalauksen yhteydessä.  Kerroksellinen maalaustapa onnistuu akryyliväreillä huomattavasti nopeammin kuin öljyväreillä.  Kuivuttuaan akryyliväri kovettuu pysyvästi, toisin kuin vesiväri.  Akryyliväri muodostaa joustavan kalvon joka ei ole öljyvärin tavoin taipuvainen kellastumaan.  Akryylivärien sideaineena oleva akryylipolymeeriemulsio on vesiliukoista.

Akryylivärien pigmentit ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta samoja kuin öljy- ja akvarelliväreissä. Akryylivärien myrkyllisyys riippuu pigmentistä aivan samalla tavalla kuin muissakin taiteilijakäyttöön valmistetuissa maaliaineissa.  Harrastajille tarkoitetuista Daler-Rowneyn Acrylic- ja System3-akryyliväreistä myrkylliset pigmentit on jätetty pois.  Taiteilijalaatuisten Cryla-värien valikoimassa myrkylliset kadmium- ja kobolttipigmentit ovat mukana. Pigmentit ovat myrkyllisiä vain silloin, kun niitä joutuu elimistöön, ja ne voivat joutua elimistöön käytännössä lähinnä suun kautta. Älä syö tai tupakoi jos käsissäsi on väriä.

Akryyliväreillä on helppo maalata. Ne tarttuvat hyvin kaikenlaisiin maalauspohjiin, kuivuvat nopeasti eivätkä ne aivan pakosti tarvitse ohentamiseen ja siveltimien pesuun muuta kuin vettä. Voit maalata kaikenlaisille maalauspohjille, edellyttäen että pohja on puhdas, rasvaton ja pölytön. Akryyliväri ei välttämättä edellytä pohjustusta kuten öljyväri, joten voit huoletta maalata vaikkapa pohjustamattomalle paperille. Kangas kuitenkin yleensä pohjustetaan koska sellaisenaan se olisi liian löysä maalattavaksi ja myöskin kovin imevä. Ja tietysti valkoinen pohja nostaa värit hehkuvina esiin. Akryylimaalauksen pohjustukseen sopii parhaiten akryylipohjainen Raamareiden tai Daler-Rowneyn gesso.

Akryylimaalari aika lailla välttyy hajuhaitoilta, ainakin öljyväriin verrattuna. Jos siis et pidä tärpätin hajusta, kokeile akryylivärejä.

Juoksevaksi ohennetuilla akryyliväreillä saat aikaan hyvinkin akvarellimaista jälkeä. Koska akryyliväri kovettuu pysyvästi kuivuttuaan, voit maalata useita värikerroksia päällekkäin ilman että alla oleva väri lähtisi akvarellivärin tapaan uudelleen leviämään. Tällaisessa laseeraavassa maalaustavassa pitää toki odottaa, että alle jäävä kerros on kuiva. Daler-Rowneyn FW-musteet ovat akryylipohjaisina tarkoitettu nimenomaan tällaiseen käyttöön.

Toisaalta voit maalata hyvinkin paksuja värikerroksia ilman vaaraa. Kuivuttuaan akryylivärit muodostavat yhtenäisen kalvon, joka pysyy maalauspohjassa hyvin kiinni. Öljyvärillä tällaisia paksuja värikerroksia ei tulisi maalata, koska on vaarana että paksun värin alle jää märkiä ”taskuja”, jotka eivät kuivu kunnolla. Tällöin päällimmäiset värikerrokset jäävät kovin epävarmalle alustalle. Öljyvärein voi maalata akryylivärillä tehdyn alusmaalauksen päälle, mutta ei toisin päin. Periaate maalattaessa on aina rasvaista rasvattomalle.

Akryyliväreille on ominaista, että kuivuttuaan väri näyttää läpikuultavammalta kuin märkänä. Märkä akryylisideaine on väriltään maitomaista ja muuttuu kuivuttuaan kirkkaaksi. Daler-Rowney pyrkii valmistamaan akryylivärit siten, että värimuutos olisi mahdollisimman pieni.

Jos maalaat voimakkaasti ohennetulla akryylivärillä, siihen on hyvä lisätä hieman jotain akryylimediumia, jottei värikalvoa vaivaisi sen kestävyyttä heikentävä sideainepula. Asia on samanlainen kuin se, että öljyväriä ei ole hyvä ohentaa pelkästään tärpätillä. Sopivia mediumeja ovat esimerkiksi Daler-Rowneyn lasyyrigeelit tai Creallin akryylimedium.

Akryyliväreille on tarjolla monipuolinen valikoima erilaisia mediumeja ja erikoisvärejä. Niiden suhteen kannattaa ottaa avointa mieltä: tekstuuripastalla voit luoda reliefimäistä maalausjälkeä tai voit lisätä väriin metalli- tai fluoresenttisävyjä.  Voit myös käyttää hemiäissävytystä tai Shimmering- eli interferenssivärejä joilla saat aikaan sateenkaariefektejä. Interferenssivärejä on saatavana muutamia perus- ja metallivärisävyjä. Efekti tulee näkyviin tummalle taustalle maalattuna.  Metalli-, fluoresentti- ja interferenssivärit löydät Minoan Cryla- ja System3-akryylivärien osastolta. Voit myös käyttää himmeitä ja kiiltäviä geelejä vaikka rinnakkain samassa maalauksessa. Slow drying-geelillä voit hidastaa akryylivärin kuivumista öljyvärimäisemmäksi. Mediumit kuuluvat akryylimaalauksen ominaisuuteen ja nokkela saa niillä aikaan mainioita tuloksia.

Voit sekoittaa akryylivärejä palettiveitsellä samoin kuin öljyvärejä. Värisekoituksia koskevat samat säännöt kuin muissakin maalaustekniikoissa. Pidä sekoitus yksinkertaisena. Sekoita väriympyrällä lähellä toisiaan olevia värejä keskenään. Koita päästä lähelle tavoittelemaasi sävyä vain kahta väriä sekoittamalla ja lisää kolmatta vain aavistuksen verran. Sinkkivalkoinen on olemassa värisekoituksia varten ja titaanivalkoinen huippuvaloihin.

Pigmentit voi jakaa kahteen päätyyppiin: orgaanisiin ja epäorgaanisiin pigmentteihin. Epäorgaanisia ovat sellaiset tutut perinteiset pigmentit kuten kadmiumit, ultramariini, seruleeni, maavärit. Orgaanisia ovat ne modernit hankalan nimiset kuten arylamidit, phtalosyaniinit, kinakridonit ja lukemattomat muut. Epäorgaaniset pigmentit ovat luonteeltaan peittävämpiä. Jos teet niistä monimutkaisen sekoituksen, tulos näyttää samealta. Epäorgaaniset värit ovat hillityn ja perinteisen näköisiä. Orgaaniset värit joita on aktiivisesti kehitetty viime vuosikymmeninä ovat läpikuultavia, kimakoita ja sekoituksissa erittäin tehokkaita. On täysin makuasia kumpi värityyppi miellyttää silmää enemmän. Useimpien maalareiden paletilta löytyy sekä orgaanisia että epäorgaanisia värejä. Acrylic- ja System3-värisarjoissa epäorgaaniset pigmentit on usein korvattu samansävyisillä orgaanisilla pigmenteillä.

Akryylimaalaukseen sopivat parhaiten synteettiset siveltimet. Jos pidät harjassiveltimen maalaustuntumasta, hyvä valinta on Lineon Robusto-sivellin, jota on saatavana pyöreänä ja lattasiveltimenä. Escodan Primera ja Minoan Ropotti ovat taipuisampia mutta edelleen skaalan jäykemmän pään siveltimiä. Lineon 392, 393 ja 394 sekä Daler-Rowneyn Dalon ja Minoan Ripakka ovat niitä pehmeämpiä. Pehmeimpiä ovat Daler-Rowneyn System3-siveltimet, jotka on suunniteltu hyvin juoksevien System3-akryylivärien kanssa sopiviksi.


System3-värit on tehty helposti siveltäviksi ja ne sopivat hyvin vauhdikkaaseen maalaamiseen. Niitä voi paksuntaa Heavy Body-mediumia lisäämällä. Cryla-värit on jo valmiiksi paksuja Heavy Body-värejä. Ne ovat paksuudeltaan öljyvärin kaltaisia ja niille sopivat parhaiten jäykähköt siveltimet.

64 vastausta kohteessa Akryylivärin opas

  1. Tiina Joki-Hollanti sanoo:

    Hei!
    Olen maalannut saviruukkuja akryylimaaleilla.
    Talven jäljiltä väri on alkanut irtoilemaan. Kysyisin voiko/pitääkö purkit lakata maalauksen jälkeen? Jos voi lakata, niin minkälaisella lakalla?

  2. Päivi sanoo:

    Hei. Olen maalannu jonkin verran akryylillä, kuitenkin aika pienikokoisia tauluja. Ihan valmiiksipohjustetuille ja -pingotetuille kangasalustoille. Tein isomman työn lahjaksi ja kuinka ollakkaan, valmiissa työssä maalipinta halkeili (jos painaa kangasta takaa, pintaan tulee halkeama). Voiko työtä mitenkään pelastaa enää? Oliko syynä halkeiluun, etten käyttänyt akryylimediumia vaikka ohensin väriä aika paljon tehdessäni usvaa maalaukseen. Toinen vaihtoehto on, että värit on liian vanhat. Taitaa syynä olla molemmat yhdessä … mutta kuitenkin, voiko maalausta enää pelastaa?

  3. markku sanoo:

    Tiina, jos olet säilyttänyt saviruukkuja olosuhteissa, joissa lämpötila ja ilmankosteus vaihtelee, akryylivärin kestävyys on koetuksella. Akryyliväri on sinänsä joustavaa, mutta saviruukku imee kosteutta, josta hyvikin seuraa akryylivärin lohteilua. Lakka ei välttämättä korjaa asiaa, paitsi ehkä silloin, jos ruukku on lakattu joka puolelta niin ettei se pääse mitään kautta imemään kosteutta. Parempaan lopputulokseen pääset keramiikan menetelmillä. Ks. edellä oleva Kiti Luostarisen kommentti.

  4. markku sanoo:

    Päivi, kyse lienee siitä, että kun akryyliväriä ohentaa vedellä kovin ohueksi, seuraa sideainepula, eli maalia koossapitävää ainetta on liian vähän. Jos haluaa maalata hyvin ohuesti, värin sekaan kannattaa lisätä hieman akryylimediumia. Vernissaus jälkeenpäin ei ole kovin varma ratkaisu, vaikka sitä ehkä kannattaa vielä kokeilla. Akryylimedium on akryylivärin ”liima-ainetta”, mutta ongelma tässä tapauksessa on se, että liima-aineen pitäisi olla värin ja kankaan välissä, eikä värin päällä. Voi kuitenkin olla, että värikerros on niin ohut, että saat mediumin imeytymään kankaaseen saakka. Jos väri on pysynyt maalatessa hyvin koossa, se on ollut käyttökelpoista. Kuivahtamaan tai jäätymään päässeellä akryylivärillä ei kannata yrittää maalata.

  5. Kaisa sanoo:

    Hei!

    Aloitin akryylia ja hiekkaa kovalevylle. Eka kerros pelkkää akryyliä, 24 t:n jälkeen toka kerros hiekkaa ja akryyliä. Yhdestä kohtaa työ irtosi pohjasta vähäisen. Tarvitseeko kovalevy pohjustuksen gessolla, maalilla tm vai oliko kyse huonosta kuivumisesta tms?

    Kyselee aloittelija :) ..

  6. markku sanoo:

    Akryyliväri tarttuu kovalevyn pintaan paremmin, jos karhennat pinnan santapaperilla ennen maalaamista. Gessoa ei tarvita. Kysymässäsi tapauksessa värin irtoaminen johtuu kuitenkin hiekasta. Kovin raskasta hiekkakuormaa maali ei jaksa kantaa. Hiekka on syytä sekoittaa värin joukkoon huolellisesti, niin että jokainen hiekanmuru on maalin ympäröimä. Hiekka tarttuisi myös paremmin märkään maaliin. Vuorokauden verran kuivuneelta maalipinnalta se irtoaa helposti.

  7. kääntäjän pulmat sanoo:

    Kysyisin täällä akryylipuolella miksi ”Akvarellistin oppaan” perään ei voi kirjoittaa kommentteja, kun olisi akvarelleista kysyttävää. Tarvitsisin vastinetta eräälle vesiväritermille, mutta kysyn sitä nyt toiveikkaasti tässä jos joku osaisi auttaa. :) Akvarelliväreissä esiintyy sävy nimeltä ”neutral tint”, jota käytetään usein varjoalueiden maalaamisessa ja sävyjen tummentamisessa ilman että niihin tulisi esim. lämmintä tai kylmää pohjaväriä. Onko ”neutral tintillä” suomenkielistä nimeä? Käännän tekstiä aiheesta ja apu olisi tarpeen. Kiitos jo etukäteen!

  8. Päivi sanoo:

    Hei!
    Olen aloittelija akryylimaalaus asioissa ja haluaisin tietää, mikä olisi maalaamisen jälkeen turvallinen tapa hävittää likavesi? Olen kuullut neuvoja, että laitat vaan paljon vettä niin voit kaataa viemäriin, mutta en usko, että se on paras ratkaisu. En halua tuhota luontoa enkä aiheuttaa putkiremppaa. Joten, vinkkejä kaipailisin. Kiitos. :)

  9. markku sanoo:

    Akvarellistin oppaasta oli kommenttikenttä unohtunut pois. Asian pitäisi nyt olla korjattu. En ole sattunut kuulemaan neutral tintille mitään suomenkielistä nimeä. Pikagoogletuksella löysin painotekniikan puolelta nimityksen neutraalimusta. Mielestäni näin kirjoitettuna nimityksen voisi lainata myös vesivärin yhteyteen. Jonkun täytyy olla rohkea aloitteen tekijä, joten ryhdy sellaiseksi. Värinvalmistajilla on erilaisia sekotesävyjä, joille ei välttämättä ole keksitty suomenkielisiä nimityksiä.

  10. markku sanoo:

    Hyvä kysymys. Taideoppilaitoksissa käytetään ratkaisuna pesualtaan alla olevaa säiliötä, johon raskaampi tavara kertyy pensselinpesun jälkeen, mutta satunnaisen harrastajan kotikäyttöön riittää yksinkertaisempi ratkaisu.

    Ehdotan, että peset siveltimet erillisessä astiassa, jonka pohjalle väri jää. Pesuveden voi kaataa viemäriin ja purkinpohjalle kertyneen maalitöhnän voi toimittaa ongelmajätteiden keräykseen.

  11. Pirjo sanoo:

    Hei, haluaisin maalata korkkipinnalle ja pinnan tulisi kestää aika lailla kulutusta. Sopivatko akryylimaalit ja pitääkö pinta pohjustaa tai pällystää jollakin. Kiitos!

  12. markku sanoo:

    Korkkipinta imee melkoisesti ja voi olla maalattavaksi hieman hankala. Akryyliväripinta on pehmeähkö, eikä sitä ole tarkoitettu kovaan kulutukseen. Jos tarvitset kulutuskestävyyttä, kannattaa kääntyä rautakaupan puoleen.

  13. Maiju sanoo:

    Hei,
    Kun haluaa maalauksessa valuttaa värejä, niin että valuva väri säilyy kirkkaana (ei siis vedellä ohennetttuna), millaista maalausnestettä pitäisi tehdään miten se onnistuu? Kyseessä siis akryylilla monikerroksisesti maalattu värikäs maalaus. Entä millaisen kiiltävän suoja-aineen voisi laittaa korostamaan värien kirkkautta?

  14. markku sanoo:

    Jos haluat värin pysyvän kiiltävänä, glaze medium auttaa asiaa, joskaan se ei lisää värin juoksevuutta. Lisää väriin vettä sen verran, että saat sen valumaan. Toinen vaihtoehto olisi käyttää valutuksiin akryylimustetta, kuten Daler-Rowneyn FW ink. Akryylimuste sopii yhdistettäväksi samaan maalaukseen tavallisen akryylivärin kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>