Piirustuspapereista

Tiedätkö, että ampiainen valmistaa pesänsä paperista? Olet huomannut, että ampiainen mielellään nakertaa jotakin vanhalla lautaseinällä tai lahopuussa. Siinä on pesänrakennusaineiden keräily meneillään. Ampiainen irrottaa mukavasti hapertunutta puukuitua sieltä mistä sellaista löytää ja jauhaa sen sitten suussaan mössöksi, eli paperimassaksi. Kuitujen kaoottinen kudos tekee materiallista varsin lujan vaikka ampiaispaperi on hyvin ohutta. Liima-aineena toimiva lingniini takaa että materiaalin pysyy hyvin koossa. Ei ole tiedossa keksikö kiinalainen Tsai Lun 100-luvulla paperin valmistuksen menetelmän ampiaisia tarkkailemalla, mutta varmaa on ainakin, että ampiaispaperilla on pitempi historia kuin ihmispaperilla.

 

 

 

 

Paperia valmistetaan siis puumassasta tai muista kasvikuiduista käyttötarkoituksen mukaan. Puukuitupaperia käytetään tietysti ylivoimaisesti eniten ja sellainen sopii piirustuspaperiksi varsin hyvin. Puukuitu imee vettä heikommin kuin vaikkapa puuvilla mutta piirtämisessä sillä ei ole niinkään merkitystä. Piirustuspaperilta edellytetään pikemminkin sopivia pintaominaisuuksia.

Hienot akvarellipaperit tehdään tavallisimmin puuvillakuidusta. Piirustuspapereiksi puuvillaa tarjotaan harvemmin, mutta mikään ei estä piirtämästä akvarellipaperille, jos se tuntuu mukavalta.  Usein puuvillapapereista käytetään nimitystä lumppupaperi, mutta tarkkaan ottaen se ei yleensä pidä paikkaansa. Puuvillaiset paperit tehdään tavallisimmin ensikuidusta. Kierrätyspuuvilla olisi kyllä parempaa akvarellikäytössä. Kulunut T-paita toimii lattiriepuna uutta paremmin; se imee vettä tehokkaammin. Sama ominaisuus sopisi myös akvarellipaperiin.

Kullakin kuitukasvilla on sille ominainen kuitu: puuvillakuitu on pitkää, ohutta ja taipuisaa; kovien puulajien kuidut ovat lyhyitä ja ohuita; pehmeiden puulajien kuidut ovat tyypillisesti pitkiä ja paksuja. Pitkä- tai paksukuituinen paperi on lujaa ja jäykkää. Lyhytkuituinen paperi on läpinäkymätöntä ja paksun tuntuista. Erilaisilla kuitusekoituksilla voidaan valmistaa kulloiseenkin käyttötarkoitukseen sopiva paperi. Pitkäkuituista havupuusellua voidaan käyttää lujitemassana, joka antaa paperille lujuutta. Lyhytkuituista koivua käytetään suomalaisen lehtipuusellun raaka-aineena.

Niin sanottu puuvapaa eli hiokkeeton paperi on tehty kemiallisesti valmistetusta puukuitusellusta, jossa selluloosa on kokonaan erotettu muusta puuaineksesta. Puussa on lajista riippuen selluloosaa 30 – 50%. (Puuvilla- ja pellavakuidut ovat pääosin selluloosaa, joka on kasvin soluseinien rakenneaine). Vaihtoehtoinen puukuitumassan valmistustapa on että massa tehdään mekaanisen rasituksen avulla, joko hiomalla tai hiertämällä. Tällainen massa sisältää selluloosan lisäksi myös puuaineksen sisältämän ligniinin, joka on puussa kuitujen sidosaine. Mekaanisella menetelmällä massaa saadaan enemmän mutta massan sisältämä ligniini kellastuttaa paperin ajan kuluessa, joten tällainen paperi ei sovellu taidepaperiksi jonka pitäisi säilyttää valkoisuutensa mutta se käy kyllä luonnos- ja painopaperiksi.

Sellun valmistustavan saattaa jopa erottaa paperia tunnustelemalla ja katsomalla. Halvat, hieman kellertävät luonnospaperit tuntuvat usein kädessä karheilta.

Täydellisessä maailmassa olisi olemassa selkeä jaottelu mitkä paperit sopivat tilapäiskäyttöön ja mitkä taiteen tekemiseen, mutta käytännössä jako luonnos- ja piirustuspapereihin näyttää olevan kohtalaisen sattumanvaraista.

Luonnostelu (sketching) -paperit ovat periaatteessa tarkoitettu pelkästään luonnosteluun. Ne eivät ole pitkäikäisiä, eikä niitä kannata käyttää lopullisiin taideteoksiin. Usein ne ovat ohuita eivätkä ne ole ligniinipitoisuutensa vuoksi yhtä valkoisia kuin varsinaiset piirustuspaperit.

Piirustus (drawing) -paperit ovat happovapaita, puhtaan valkoisia ja pitkäikäisiä. Ne kestävät hyvin hankausta ja kumittamista.

Paperin grammapaino tarkoittaa yhden neliömetrin kokoisen paperin painoa grammoina. Piirustuspaperien grammapaino on yleensä 80 – 250gsm. Riippuu piirustusvälineestä ja piirustustavasta mikä on sopiva paperin paksuus. Paksun paperin kanssa ei yleensä tule ongelmia; sellainen ei mene ruttuun ja kestää kumittamista.

Paperin täytyy olla happovapaata jos siltä odotetaan pitkäikäisyyttä.

Hahnemühlen 250-grammainen Pen Pad on happovapaa aavistuksen verran lämminsävyinen erittäin sileä piirustuspaperi vakavaan piirtämiseen. Paperi sopii loistavasti vaikkapa hyvin pikkutarkkaan piirtämiseen kovalla lyijykynällä.

Hahnemühlen 190-grammaisen Kukko-lehtiön paperi on erittäin kirkkaan valkoista ja hyvin sileää. Se toimii hyvin kaikenlaisessa piirtämisessä pikkutarkasta hinkkauksesta hiilipiirustukseen. Manga-tussien värin se päästää läpi, mikä ei sinänsä haittaa jos vain irrotat arkin lehtiöstä ennen piirtämistä. Kukkopaperi on happovapaata.

Daler-Rowneyn 160-grammainen Drawing Paper on hieman lämminsävyistä ja aavistuksen verran karheaa. Hyvä happovapaa paperi kaikenlaiseen piirtämiseen tämäkin. Jos kaipaat paperin pintarakenteelta hieman hammasta, valitse tämä.

Daler-Rowneyn Simply Sketch Pad on jonkin verran karhea edullinen luonnospaperi esimerkiksi croquis-piirustuskäyttöön.

Rappinin piirustuspaperit ovat karheita kierrätyskuitupapereita jotka sopivat vaikkapa hiilipiirustukseen. Valokestävyydeltään ne eivät ole luotettavia.

Arkkituotteen luonnospaperit ovat edullisia papereita tilapäiskäyttöön.

Kategoria(t): Uutiset. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *