Kolme hyvää näyttelyä

Muista käydä näyttelyissä, esimerkiksi näissä:

Pauliina Turakka Purhosen (s.1971) näyttely Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä on ehdottomasti näkemisen arvoinen. Näyttely on jonkinmoinen uran keskivaiheen retrospektiivi ja antaa käsityksen taiteilijan kehityksestä. Olennaisemmin se on kuitenkin teemoiltaan yhtenäinen kokonaisuus jonka jännite rakentuu mollamaijamaisten tekstiiliveistosten ja arkirealististen maalausten välille. Rinnastus toimii ihmeen hyvin. Voi olla, että Turakka Purhosen taidokkaat tekstiiliveistokset ovat vieneet huomiota siltä, hän on myöskin erinomainen maalari.

 

 

 

 

Anna Tuorilla (s. 1976) on menossa kaksi näyttelyä yhtä aikaa. Tuori on Tampereen taidemuseon Vuoden nuori taiteilija 2011. 24.4.2011 saakka jatkuva Tampereen taidemuseon näyttely on nimeltään Blow Out Your Candles, Laura. Tuorin toinen Tell You Later, Dear näyttely on esillä Helsingissä Galerie Anhavassa 8.5.2011 saakka.

 

 

 

 

Heli Penttisen (s.1963) hieno Täydellinen tyttö ja muita maalauksia-näyttely Taidemaalariliiton galleriassa Helsingissä päättyy 17.04.11.

Heli Penttinen kertoo näyttelystään näin:

On kiinnostavaa, miten äitien ja tyttärien keskinäiset suhteet muuttuvat elämän aikana. Minkälaisiksi kasvatamme tyttäremme, ja mitkä ovat tyttöjen keinot ilmaista vihan ja suuttumuksen tunteita? Mitä odotamme tytöiltämme ja minkälaisia vaatimuksia he itse kohdistavat itseensä? Näitä kysymyksiä pohditaan maalaussarjassa ”Täydellinen tyttö”. Tyttö ei ole barbivartaloinen pikkuaikuinen, vaan itseensä tyytyväinen pullukka, omahyväinenkin totuudentorvi ja taitava vallankäyttäjä.

On henkilöitä, joita ei pysty muistamaan enää tarkasti. Varsinaiset kasvonpiirteet ovat mielessä, kuin utuisen sumuverhon peittämänä, haaleina ja epätarkkoina. Kuitenkin jokin vahva kokemus tai muisto kyseisestä henkilöstä voi olla hyvinkin elävä. Miten tehdä muotokuva henkilöistä, joiden kuvat ovat häipymässä muistin sopukoista?

Kuvien henkilöt on tehty mielikuvien ja muistin varassa, yhdistelemällä joskus usean henkilön piirteitä samaan kuvaan. Ehkä ne päätyivätkin esittämään ketä tahansa meistä? Muste- ja akvarellimaalaukset ovat aina harkittujen tekojen ja sattumusten summaa. Väri käyttäytyy usein yllättävästi kostealla paperilla ja näiden yllätysten kanssa täytyy taiteilijan elää. Muste on välineenä armoton, kaikki jää paperille näkyviin, kuin eletty elämä kasvoihin.

Kategoria(t): Uutiset. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *