Värisekoitukset ja sekoitusvärit

Useimmiten värinvalmistajien värikartoissa on yhtä pigmenttiä sisältävien sävyjen lisäksi erilaisia sekoitussävyjä. Mieleeni ei ainakaan äkkiseltään tule yhtään sellaista värinvalmistajaa, joka pitäytyisi ainoastaan yhden pigmentin sävyissä.

Onko asialla jotain merkitystä?  Tämä on jonkunlainen koulukuntakysymys. Jotkut maalarit suostuvat ottamaan paletilleen vain yhden pigmentin sävyjä koska haluavat sekoittaa sävynsä itse.

Sekoitussävyillä värinvalmistajat saavat värikarttaansa monipuolisuutta ja sellaisia miellyttäviä valmiita sävyjä joita vähemmän kokeneen maalarin on vaikea itse keksiä. Toisaalta esimerkiksi sap greenin kaltaiset sävyt ovat väistämättä sekoitussävyjä, koska alkuperäinen pigmentti on valoa kestämätön eikä kelpaa nykymaalarin paletille. Tälle alunperin orapaatsaman mehusta valmistetulle sävylle on edelleen kysyntää, joten nykyisin väri sekoitetaan muutamasta hyvin valoa kestävästä modernista pigmentistä.

Sekoitussävyillä on kuitenkin sellainenkin ulottuvuus, jota ei maalari tule usein ajatelleeksi.
Kun väri ajetaan väritehtaan myllyn läpi muutamaan kertaan, pigmentit sekoittuvat huomattavasti tiiviimmäksi seokseksi kuin palettiveitsellä sekoittaen. Pigmenttihippuset asettuvat tehdassekoituksissa hyvin liki toisiaan ja tuloksena on intensiivisempi väri. Hyvä esimerkki tästä on Michael Hardingin ftalosyaniinisinisen ja sinkkivalkoisen sekoitus.

Näin simppeli sekoitus tuntuu merkilliseltä tarjottavaksi valmisvärinä, mutta onpa sävyssä potkua! Moni tuskailee tavoitellessaan jotain kipakkaa vaaleansinistä, kun oma sekoitus hyvin helposti vetää turhan harmahtavaksi, ainakin silloin jos valkoisena on titaanivalkoinen. Sivumennen sanoen näissä läpikuultavien värien sekoituksissa kannattaa käyttää sinkkivalkoista, vaikka se tuntuukin titaanivalkoiseen tottuneesta vähävoimaiselta. Saat aikaan raikkaamman näköisiä värisekoituksia. Tuo Hardingin sekoitus on hyvä kädenojennus maalarille: Maikkelilla sattuu olemaan mylly jolla voi runtata parista pigmentistä väkevämmän soosin kuin palettiveitsellä yritellen.

Toinen juttu on esimerkiksi paynen harmaa. Voit sekoittamalla tavoitella jotain sellaista väriä; sekoittelet hippusen sitä ja nokareen tätä ja sitten vielä turauksen muutamasta tuubista, ja tuloksena on aika hämärän näköistä sotkua. Sitten kun tarvitsetkin lisää samaa sotkua, sen uudelleen sekoittaminen voi olla hankalaa. Tällaisessa hämäräperäisessä värisekoituksessa tuo tehtaan mylly näyttää kyntensä: väri ei näytä tukkoiselta ja epämääräiseltä vaan ihan virkeältä tummalta harmaalta.

Värisekoitukset kannattaa pitää yksinkertaisina. Kovin monen värin sekoitus ei yleensä näytä raikkaalta. Useimmat tehdassekoitukset on tehty kahdesta tai kolmesta pigmentistä.

Pigmenttien sekoituksissa mennään aina pimeää kohti. Sitä sanotaan subtraktiiviseksi sekoittumiseksi. Subtraktriivinen sekoittuminen on helpompi ymmärtää kun ajattelet sen vastakohtaa, additiivista sekoittumista eli eriväristen valojen aikaansaamia värisekoituksia. Kun sekoitat punaiseen valoon (joka sisältää punaisen valon aallonpituuksia) vihreää valoa (joka sisältää vihreitä aallonpituuksia) saat tulokseksi punaista + vihreää, eli enemmän näkyviä aallonpituuksia ja enemmän valoa. Punaisen ja vihreän valon sekoituksesta syntyy keltaista valoa. Pölähtikö hilse? Ei tämä tainnutkaan olla niin helppoa. Tähän kun sekoitat vielä sinistä valoa, niin tuloksena on valkoista valoa.

Kun sekoitet paletilla värejä, huomaat pian että vastavärejä sekoittamalla kumpikin väri ikäänkuin kumoaa toisensa. Tällöin 1 + 1 -sekoituksesta ei tule summaksi 2, vaan pikemminkin nolla. Et näe kadmiumpunaista ja viridianvihreää yhtä aikaa, vaan kumpikin katoaa näkymättömiin. Kun sekoittelet keskenään kaikkia mahdollisia värejä väriympyrän joka puolelta, et saa aikaan mitään iloisen kirjavaa vaan enemmänkin jotain jätelientä muistuttavaa. Mutta jos pysyttelet sekoituksessasi samalla puolella väriympyrää, tulos voi näyttää ihan kivalta.

Kategoria(t): Uutiset, Vinkkejä maalarille. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta kohteessa Värisekoitukset ja sekoitusvärit

  1. juha-pekka kuusela sanoo:

    Paynen harmaa minusta harvoja tosi järkeviä seoksia. sap greemn taas ei kaipaisin joskus eräiden tehtaiden läpikuultavien hirveiden ainesosia puhtaanakin. no niitä keltaisia vihreähän löytyy melkein joka tuotemrkistä ja joka välineseen. ja Napolin keltaisen korvikkeet on kanssa yksi jonka ymmärrän vaikken muotokuvia teekkään.
    ps. nämä siis maaväreihin lisäten.

  2. markku sanoo:

    Alkuaikoina me jätettiin värisarjoista sap green tilaamatta, kun se ei sattunut olemaan minun makuuni ja siitä sitten nerokkaasti pääteltiin ettei sellainen synkänsävyinen vihreä muitakaan kiinnosta. Piti ottaa lusikka kauniiseen käteen kun huomattiin että sitä kysytään paljon. Onhan se jotenkin synkän ylevä sävy.

  3. juha-pekka kuusela sanoo:

    markku: omaan makuunsa ei kannata luottaa koska aihekirjokin laaja enkä jaksa uskoa että kovinkaan moni tekee kaikkea itse en tee muotokuvia lainkaan. mutta napolin keltainen selittyy (tuo korvike joka paletissani on) sillä että sopii minusta tiettyihin taivaisiinkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *