Telineitä

Minulla oli hyvin pitkään tapana maalata öljymaalaukset niin, että pistin maalauspohjan naulojen varaan työhuoneen seinälle. Syy oli se, etten kestänyt katsella maalauksen ympärillä mitään telinehäkkyrää. Pikku hiljaa tuloksena oli, maalilla töhrityssä seinässä oli maalauspohjan kokoinen valkoinen läntti. Lopulta sitten siirryin telinemaalaukseen, kun taiteilijakollega jätti vanhan telineenromunsa minulle. Vanhana laiskana huomasin, että telineen ääressä voi istua, mikä pitkässä maalaussessiossa on kiistaton etu.

Kun Minoaan tuli Cappelletton Tiziano CS-20-telineitä, totesin että sepä on juuri hyvä minulle.  Se on tuollainen yksinkertaisempi sopuhintainen ammattilaisteline. Se ei ole se loppuiän unelmateline, mutta tulee silti varmasti olemaan työhuoneessani hyvin pitkään, ehkä joskus lopulta kakkostelineenä. Laadun puolesta se kestää ihan varmasti hyvin pitkään. Herkkänäppisenä tykkään siitä, että sen säätimissä on mukavasti isokoiset puiset pyöreät kädensijat.

Minoassa CS-kaksikymppisen vaihtoehtona on halvempi Daler-Rowneyn Oxford-teline, joka on hyvin samankaltainen mutta hiukka krouvimpi. Ihan tyylikäs teline silti.

Vähän reilun satasen hintaan saa telineen, kun valitsee perinteisen kolmijalan. Daler-Rowneyn Costwold on hyvä sellainen, siististi tehty ja hyvän näköinen.

Kesäisin harrastan mielelläni ulkomaalausta omalla kotipihalla. Kaikkein hienointa on se, kun saa läpimänä kesäpäivänä istuskella valkoviinilasin kanssa jossain varjoisassa paikassa maalaamassa. Taiteen tekemisestä kannattaa aina häivyttää kaikki työn tekemisen tuntu, silloinkin kun näyttely painaa päälle eikä mitään ole valmiina. Mitä rennompi asenne, sitä parempi tulos, minun mielestäni.

Minulla on ollut tapana raahata ateljeeteline pihalle mutta ensi kesän kätevämpi vaihtoehto saattaisi olla se, että menen pihalle St. Petersburgin laatikkotelineen kanssa, jonka kyydissä kulkevat myös maalauskamat. Laatikkotelineessä on säädettävät metallijalat, joten maalauspaikkaa ei tarvitse valita sen mukaan, missä maasto on tasaista. Pystyy siirtyilemään varjopaikan mukaan, eikä valkoviini pääse jäähtymään.
Sekin on sellainen teline, joka hyvin kulkee mukana vuosikausia, eikä takuulla ostoksena kaduta. On aika näppärää kun teline ja maalausvehkeet ovat kaikki yhdessä olkahihnalla varustetussa laukussa, jonka voi aina heittää auton perään tai vaikka polkupyörän tarakalle. Tietysti laatikkoteline sopii myös sisäkäyttöön.

Piirtäjälle tai akvarellimaalarille hyvä teline on Daler-Rowneyn Lincoln.

Pöydällä työskennellessä on tarpeen, että paperin saa vähän nostettua jolloin paperin näkee paremmin kohtisuoraan ja välttyy perspektiivihaksahduksilta. Lincoln on pätevä ja sopivan tukeva teline, eikä sillä ole hintaa kuin pyöreät 35 euroa.

Toki öljy- tai akryylimaalarikin voi haluta työskennellä pöydän ääressä. Olen itse katsellut Daler-Rowneyn Wimborne-telinettä sillä silmällä, että tuohan saattaisi olla minullekin kätevä. Tuollainen helposti kulkeva pikkuteline voisi olla kiva luonnostelukäytössä tai matkalla mukana. Tai oikeastaan olen suunnitellut sellaista sinne viimeksi kertomaani kellarityöhuoneeseen. Se koppero on toimittanut kakkostyöhuoneen virkaa, ja siellä olisi kätevintä käyttää öljymaalaustelineenä juuri tuollaista pientä pöytätelinettä. Wimborne on halpa, hinta on viidenkympin vaiheilla, ja sillä hinnalla saa ihan laadukkaan telineen.

Kategoria(t): Uutiset, Vinkkejä maalarille. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *