Kiiltoa pintaan

Asiakas kyseli öljymaalauksen vernissauksesta, että millä litkulla ja miten, koska hänellä oli kertamaalauksena tehty työ joka oli himmeäkiiltoinen, ja asia vaivasi.

Vernissa toimii maalauksen pinnalla lasimaisena kalvona jonka perimmäinen tarkoitus on suojata työ likaantumiselta ja hiertymiltä. Se myös lisää maalauksen kiiltoa. Siinä on myös se ajatus, että konservaattori voi aikanaan poistaa likaantuneen vernissakerroksen ja vot, alla on jäljellä puhtaana pysynyt öljymaalaus jonka päälle voi vetää uuden vernissan.

En kauheasti suosittelisi sitä, että hyvin himmeäkilltoista maalausta lähtisi vernissauksella jälkikäteen muuttamaan kiiltäväksi. Tuloksena voi olla epämiellyttävä yllätys, maalaus ehkä näyttikin paremmalta himmeänä. Toisekseen vernissaa ei pitäisi levittää kuin hyvin ohuena kerroksena. Helposti käy niin, että hyvin himmeä maalaus tarvitsee melkoisen vernissakylvyn ennen kuin se muuttuu kiiltäväksi.

Vernissaukseen on perinteisesti käytetty tärpätillä ohennettua dammarhartsia. Voit käyttää valmista pullotettua dammaria sellaisenaan tai ohentaa sitä hieman ranskalaisella tärpätillä tai Umtonin pudistetulla tärpätillä. Hajuton tärpätti ei sovi, koska dammari liukenee siihen huonosti. Hyvä vaihtoehto on Daler-Rowneyn synteettinen Picture Varnish, jonka etu on se että se on täysin kirkasta, eikä kellertävää niinkuin dammari. Tiedetään, että dammari kellastuu ajan mittaan jonkin verran. Synteettisestä hartsista ei ole vastaavaa pitkän aikavälin kokemusta, mutta oletettavasti synteettinen hartsi on kuitenkin kohtalaisen luotettavaa.

Mutta ylimalkaan, jos tavoittelet kiiltävää ilmettä, käytä vähemmän imevää maalauspohjaa ja sellaista maalinestettä joka tuottaa kiiltoa. Kysyjä oli käyttänyt maalinesteenä ainoastaan tärpättiä. Tärpätti tuottaa nimenomaan himmeää pintaa, eikä sitä pitäisi käyttää sellaisenaan vaan maalinesteeseen on aina syytä lisätä myös öljyä. Umtonin maalineste I sisältää safloriöljyä, standöljyä ja kylmäpuristettua pellavaöljyä ja tuottaa maalaukseen jo selvästi kiiltävämmän pinnan. Umtonin maalineste II sisältää standöljyä ja dammarhartsia, ja on nopeammin kuivuvaa. Jos maalaat työn ns. kertamaalauksena, eli haluat että maalikalvo pysyy pitempään työstettävänä, käytä ensinmainittua, mutta jos käytät lasyyreja eli maalaat kerroksellisella tekniikalla, valitse jälkimmäinen. Vastaavat litkut voit tietysti sekoittaa myös itse, jos haluat.

Umtonin Magistral varnish on erityisen kovaa, emalimaista kiiltoa luova kopaalivernissa.  Se on kongolaisen kopaalihartsin ja dammarin sekoitus, jota on kuitenkin syytä käyttää melko niukasti, koska kopaalilla on taipumus tummua.  Tummien värien yhteydessä asiasta on vähemmän haittaa.  Aine on sinänsä mielenkiintoinen reliikki, kopaalivernissaa kun ei juuri kukaan muu enää valmista.

magistral-varnish1

Kerrosmaalaukseen kiilto sopii hyvin. Kiiltävät värikerrokset tuntuvat päästävän valoa lävitseen paremmin. Vanhojen mestarien työt eivät siis ole kiiltäviä pelkästään siksi, että kiiltävyys on hienoa.

P.E.R. Belle artin öljypohjustetut kankaat ovat vähemmän imeviä ja omiaan luomaan kiiltävämpää ilmettä. Lähinnä ne ehkä sopivat muotokuvamaalaukseen jossa kaivataan luistavuutta. Muotokuvamaalari valitsee todennäköisesti hitaasti kuivuvan maalausaineen, joka antaa aikaa tuumailuun.

Kiiltävyyden suosio katosi maalaustaiteesta modernismin myötä, mikä johtunee yksinkertaisesti siitä, että työt tehtiin nopeasti kertamaalauksena eikä enää tavoiteltu lasyyrien luomaa tilan tuntua. Tykö Sallisen imevälle liitupohjusteelle maalatut himmeäkiiltoiset työt näyttäisivät älyttömiltä jos niiden pintaan vedettäisiin korkeakiiltoinen vernissaus. Sallisen väri näyttää mehevältä ja rämäkältä juuri siksi, että se on nähtävissä sellaisenaan, ilman vernissankiiltoa.

Nykyisin tavanomaisin, ja harrastajien lähes yksinomaan suosima maalaustapa on kertamaalaus akryylipohjusteella pohjustetulle valmispohjalle. Maalaustapa tuottaa sellaisenaan himmeähkön ilmeen, eikä siinä oikeastaan ole perustetta vernissaamalla väkisin luodulle kovemmalle kiillolle.

Väärinmaalaus on kylläkin aina sallittua. Kiasmassa oli pari vuotta sitten amerikkalaisen Julian Schnabelin näyttely, jossa oli esillä joitakin oikein komeita väärinmaalattuja kiiltokuvankoreita muotokuvia. Schnabel oli maalannut ne aika spontaanin näköisinä täysin himmeäkiiltoisina rykäisyinä, ja sitten niiden päälle oli vedetty erittäin paksu, todella kiiltävä emaljointi. Isot työt oli kehystetty muhkeisiin kultakehyksiin, mikä sai ne näyttämään aika riemastuttavan ilkikurisilta. Samantapainen kikka oli muistaakseni joskus ruotsalaisella Max Bookilla joka veti maalaustensa pintaan erittäin kovakiiltoista venelakkaa.

Eli saat kyllä katsojan hyvälle tuulelle jos yhdistät kiiltoa ja ekspressiota, mutta jos tavoittelet jotain muita tunnetiloja, kannattaa ehkä jättää vernissaus vähemmälle.

Kategoria(t): Vinkkejä maalarille. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta kohteessa Kiiltoa pintaan

  1. 1. Onko öljyväri maalaus pakko vernissata? Haluaisin olla vernissaamatta, koska en jaksa odottaa 6 kk – 12 kk öljyvärin kuivumista vaan haluan myydä työn heti pois.
    2. Voiko öljyvärimaalaukseen laittaa vain retussivernissan ja myydä sitten pois?
    3. Minua hämmästyttää miten usein aluksi kauniisti kiiltänyt öljyvärityö kuivuessaan himmenee joistain kohdista, toisista jää kiiltävämmäksi. Jotkut värit vain himmenevät toisin kuinntoiset. Käytän itsesekoittamaani kolmasosa maalausnestettä pitkin maalsusprosessia. Kiiltoeroja saa kyllä retussivernissallakin kivasti tasoitettua. Mutta saako sen jättää ainoaksi vernissaksi?

  2. markku sanoo:

    Vernissauksen tarkoitus on suojata maalausta pölyltä ja hiertymiltä. Vernissa myös tasoittaa maalauksen kiiltovaihteluita. Vernissa tekee maalauksen kiiltäväksi. Kaikkien maalausten tyyliin ei kiilto sovi ja niinpä taiteilijat usein jättävät maalaukset vernissaamatta, varsinkin silloin, kun ei ole aikaa odottaa puolta vuotta maalauksen kuivumista. Toisinaan näkee myös teoksia, joissa on rinnastettu mattapintaa ja hartsilla tehtyä kiiltoa. Vernissaaminen on välillä ollut kokonaan pois muodista. Sanoisin, että nykyisin useimmiten jätetään maalaukset vernissaamatta. Tyyli jättää maalaukset vernissaamatta tuli tavaksi jo modernismin alussa. Jos katsot museossa sata vuotta vanhoja maalauksia, niin eipä niissäkään välttämättä vernissaa ole. Joskus on, joskus ei. Mattamaisuus voi tuoda maalauksen lähelle. Värit eivät katoa kiillon alle.

    Vernissauksessa on se idea, että museoiden konservaattorit voivat poistaa sen sitten kun se on kellastunut ja sivellä tilalle uuden ja tad-dam, värit ovat taas kirkkaat! Ja maalaus on pysynyt vernissan suojassa nättinä kaksisataa vuotta.

    Jos haluaa vernissata, se puoli vuotta kannattaa odottaa. Maalaus kuivuu hapettumalla ja se tapahtuu hyvin hitaasti. Kuivumiseen vaikuttaa värikerroksen paksuus ja käytetyt väriaineet. Jotkut värit kuivuvat nopeasti ja toiset hitaasti, johtuen väriaineen ominaisuuksista. Maalaus saattaa tuntua kuivalta, mutta pinnan alla kuivumisprosessi on edelleen kesken. Jos tällaisen maalauksen pintaan vetää nopeasti kuivuvan vernissan voi käydä niin, että joko vernissa halkeilee tai sitten maalaus ei pääse kuivumaan ikinä. Älä siis vedä retussivernissaa maalaukseen, jos se ei ole kunnolla kuivunut. Ajatus, että maalaus vaatisi vernissan ollakseen myyntikelpoinen on väärä. Märkä maalaus on märkä maalaus. Se ei kuivu vernissaamalla. Keskeneräistä ei pidä kääriä lahjapakettiin. Maalauksen voi kyllä myydä, kunhan varoittaa asiakasta, että se on vielä märkä.

    Maalatessa sideaine kiiltää maalauksen pinnassa, mutta niin siinä tosiaankin käy, että kiilto himmenee maalauksen kuivuessa. Öljy imeytyy kankaaseen ja liuotin haihtuu pois. Eri pigmentit imevät öljyä eri määriä. Marsmusta öljyväri sisältää öljyä vain 15%, mutta lamppumusta jopa 100%. Kiiltoerot johtuvat tästä ja myös siitä, että värikerroksen paksuus vaihtelee maalauksen eri kohdissa. Maalinestettäkin tulee käytettyä vaihtelevin tavoin. Maalinestettä kannattaa koittaa käyttää nuukasti. Hyvä olisi alle 10 %. Retussivernissa sopii kiiltoerojen tasoittamiseen, mutta maalauksen pitää antaa kuivua kunnolla ennen sen levittämistä. Muuta vernissaa ei välttämättä tarvita.

    Hyvää maalauskevättä! Maalaaminen on koronakevään hyvää puuhaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *