Kesäkurssimaalarin värilista

Kesäkurssien opettajat useimmiten neuvovat kurssilaisia hankkimaan värilaatikkoonsa kymmenkunta väriä. Värilista on kaikilla melkolailla samanlainen. Ajatus on useimmiten se, että kustakin pääväristä on kaksi sävyä, kylmä ja lämmin. Valikoimaa täydentävät ehkä välivärit vihreä, oranssi ja violetti, ja niiden lisäksi pari maaväriä ja valkoinen. Moni opettaja jättää suosituslistaltaan mustan pois, koska sen voi sekoittaa muista väreistä.

Tällaisesta värivalikoimasta voi hyvin sekoittaa useimmat maisemassa näkyvät sävyt, koska suurin osa maiseman tai minkä tahansa ympäristön sävyistä on murrettuja. Aivan täsmäsävyjä kaikkeen mahdolliseen tällaisesta paletista ei löydy, mutta tuskin tarvitseekaan. Ei ole välttämättä olennaista, että jonkin yksityiskohdan sävy olisi täsmälleen oikein.

Kesäkurssilaisen värilista on useimmiten tällainen:

– TITAANIVALKOINEN

Titaanivalkoinen peittää sinkkivalkoista paremmin ja on sen vuoksi suosittu. Se kuitenkin tuottaa sinkkivalkoista sameampia sekoituksia. Hyvä kompromissi on Mixing White, joka yleensä on titaani- ja sinkkivalkoisen sekoitus.

– KESKISÄVYINEN KADMIUMKELTAINEN

Yleiskäyttöinen voikukankeltainen

– SITRUUNANKELTAINEN

Nimensä mukainen vihertävänkeltainen sävy. Saman suuntainen on Cadmium Yellow Light.

– KESKISÄVYINEN KADMIUMPUNAINEN

Yleiskäyttöinen mansikanpunainen

– ALITSARIINI tai KRAPPILAKKA (Alizarin Crimson, Crimson Lake)

Tumma viininpunainen sävy. Alitsariini, krappilakka ja crimson lake (eli karmiini) ovat periaatteessa eri sävyjä, mutta nimien käyttö on vaihtelevaa, eikä asialla ole harrastajalle suurta merkitystä.

– ULTRAMARIINI

Joka palettiin kuuluva hieman violettiin vivahtava sininen.

– PREUSSINSININEN tai FTALOSYANIINISININEN

Tummia ultramariinia vihertävämpiä sinisiä. Värien ero on pieni. Harrastajille tarkoitetuissa värisarjoissa preussinsininen on usein ftalosyaniinisisen ja mustan sekoitus. Ftalosyaniinisininen on siis puhtaammansävyinen.

– VIRIDIANVIHREÄ

Aitoa viridiania ei ole harrastajille tarkoitetuissa värisarjoissa, vaikka sillä nimellä väriä usein myydäänkin. Korvaavana pigmenttinä käytetty ftalosyaniinivihreä on sävyltään aitoa viridiania puhtaampi.

– KELTAOKRA

Keltamulta, hyvä sävy maisema-aiheita maalattaessa. Ohuesti maalattuna valkoisella pohjalla yllättävänkin raikas keltainen.

– POLTETTU SIENNA

Ruskea punamullansävy. Jos sävy vaikuttaa liian raskaalta, hyviä vaihtoehtoja ovat punaisemmat englannin-, venetsian- tai intianpunainen.

– POLTETTU UMBRA

Tumma ruskea, käyttökelpoinen maiseman varjosävyissä.

– KADMIUMORANSSI

Sävy kadmiumkeltaisen ja -punaisen välimailta.

– KOBOLTTIVIOLETTI, MAGENTA, PURPLE

Jokin violetti sävy on usein tarpeen, koska sekoitukset (esim. alitsariini ja ultramariini) jäävät sameammiksi.

– NORSUNLUUMUSTA, LAMPPUMUSTA

Mustakin voi olla paletilla tarpeen, ainakin säästeliäästi käytettynä. Keltaisiin sekoitettuna tuottaa ikävähkön vihreän.

Palettia voi tietysti täydentää omilla suosikkisävyillä. Harrastaja yleensä valitsee värinsä edullisemmista harrastajille tarkoitetuista värisarjoista. Ne poikkeavat kalliista taiteilijaväreistä siten, että osa pigmentistä on korvattu täyteaineella. Niissä kalliit pigmentit on korvattu edullisemmilla vaihtoehdoilla. Korvaavat pigmentit eivät ole lainkaan huonoja. Niiden salaisuus on itse asiassa se, että ne ovat värjäysvoimaltaan erittäin tehokkaita ja siten sietävät täyteainekorviketta perinteisiä pigmenttejä enemmän. Ne ovat myös perinteisiä pigmenttejä vaarattomampia. Kun värissä on käytetty korvaavaa pigmenttiä, asia ilmaistaan tuubin kyljessä maininnalla hue (sävy).

 

Kategoria(t): Uutiset. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta kohteessa Kesäkurssimaalarin värilista

  1. Juha-Pekka Kuusela sanoo:

    kadmium oranssista silti pitää muistaa ettei ole noiden kahden eli kadmiumkeltaisen ja kadmiumpunaisen jos aitoa tavaraa. Eikä ihan välistäkään tunnu olevan mitä noita nappejani katselen paras kuvaus ehkä tuo ja sitten hieman kirkkaampi kuin sekoitus…
    ps. tämä muutenkin hyvä lista aloittavalle palettia miettivälle suuntaviivoiksi siis…

  2. markku sanoo:

    Taiteilijavärejä käyttävälle kadmiumoranssilla onkin enemmän merkitystä. Harrastajalaatuisissa väreissä se ei useinkaan ole mikään itsenäinen pigmentti, vaan punaisen ja keltaisen sekoitus, ja sellaisena tietysti vähemmän merkityksellinen.

  3. Juha-Pekka Kuusela sanoo:

    markku: huomattavasti vähemmän. joskin osa sekoituksista sisältää pigmenttiä jota ei saa yksin sen takia minullakin on yksi vihreä joskus tullut ostettua joten silloin ollaan tasoissa. muut onkin yhtä pigmenttiä. toki tuo vihreä myös kiva.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *