Naftoli

bloginaftoli1

Michael Hardingin naftolipunainen on ollut kyselty väri. Sitä ei ole ollut vähään aikaan saatavana, koska Hardingin käyttämä pigmentinvalmistaja ei enää tee naftolipunaista. Korvaavan pigmentin etsintä on osoittautunut suureksi seikkailuksi. Michael Harding on perfektionisti ja perfektionistille sellainen ongelma, joka etäältä katsoen näyttää yksinkertaiselta voi olla yllättävän kimurantti. Pigmenttiä, joka vastaisi sävyltään ja laadultaan aiemmin käytettyä ei näytä löytyvän käden käänteessä. Hardingin härkäpäinen luonteenlaatu on tietysti maalarin onni ja ilo. Me voimme luottaa siihen, että Hardingin öljyvärien laatu säilyy erinomaisena, koska niiden kaikkein ankarin kriitikko on Harding itse.

Naftolipunaisen nimellä kulkevia pigmenttejä on useita ja ne poikkeavat toisistaan sävyltään, ominaisuuksiltaan ja hinnaltaan. Naftolipunaisia käytetään yleisesti kadmiumien korvikkeena huokeammissa harrastalaadun väreissä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että naftolit sinänsä olisivat huonompilaatuisia halpisvärejä. Oikeastaan naftolipunaiset ovat sellaisia värejä, joista entisaikojen maalarit saattoivat vain unelmoida: sävyltään hyvin puhtaita ja sekoituksissa erittäin tehokkaita värejä, jotka eivät juurikaan harmaannu sekoituksissa valkoisten kanssa. Jos haluat todella kimakan vaaleanpunaisen, vaalenna naftolipunaista sinkkivalkoisella – sitten kun sitä Hardingin naftolia taas on saatavana.

Harrastajalaadun väreissä naftolipunaista käytetään siksi, että sitä voi laimentaa jatkeaineella reilustikin sävyn liiemmin muuttumatta. Harrastajalaatuisten värien edullinen hinta kun perustuu juuri jatkeaineeseen. Kadmiumit eivät kestä laimentamista samalla tavalla.

Hardingin naftolipunainen on ollut jatkamatonta täyttä tavaraa, niinkuin kaikki Hardingin värit, ja erittäin sähäkkä punainen väri, mutta ilman sitä joudutaan nyt tulemaan toimeen jonkin aikaa. Hardingilla oli kokeilussa eräs lupaavalta vaikuttanut pigmentti, mutta sen sävy ei lopulta ollut sopiva, joten etsintä jatkuu ja etsinnän lopputulosta meidän täytyy vain jäädä odottamaan.

Kategoria(t): Uutiset, Vinkkejä maalarille. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

8 vastausta kohteessa Naftoli

  1. Juha-Pekka Kuusela sanoo:

    Ärsyttävää vaikka itsellä oman paletin kannalta eräs toinen sävy jota ei kait enään kukaan tee on lopettu (ehtinyt ostaa värikartassa näytti passelilta muut saman perheen pigmentit on suosikeissani) ja se ei ollut öljyväriä. Mutta harmi joka tapauksessa mainitun sävyn kait saa helposti tehtyä mutta se läpikuultavuus siinä mitä tarkoitan. ja kuuulu kanssa sarjaan puhtaita no ainakin miellän niin että oli monikäyttöinen sävy.

  2. markku sanoo:

    Naftolin sävyn varmasti löytää kadmiumeista tai scarletista sekoittelemalla, mutta sekoituksissa valkoisen kanssa naftoli kyllä päihittää kadmiumit. Kuultavuus on tietysti se olennainen juttu naftolissa.

  3. Juha-Pekka Kuusela sanoo:

    varmaankin tuo toinen quinacridone gold tms josta itse puhuin mutta yhtä kaikki harmittavaa se oli pointtini jos väri jonka kaikkia ominaisuuksia johon tietysti valkoisen kanssa tulevat tulokset kuuluvat lopetetaan.

  4. markku sanoo:

    Eiköhän ne sen naftolin saa väsättyä, mutta se ottaa aikansa.

  5. Juha-Pekka Kuusela sanoo:

    Kyllähän tuolle mitä tarkoitan löytyy myös jonkin tason korvike mutta kammoksun hieman niitä kuitenkin suosin yhden pigmentin sävyjä. Turhaahan tämän sanon varmaan olen ehkä ainoa 🙂 joka blogia lukee.:)

  6. markku sanoo:

    Suotta podet orpouden tunnetta, blogilla näyttää olevan lukijoita varsin hyvin. Lukijat eivät vain ole niin kärkkäitä kommentoijia ja keskustelijoita. Onko se sitten suomalaista ujoutta tai sitten ihan vaan sitä ettei aina jaksa kaikesta olla jotain mieltä.

    Olen tuossa yhden pigmentin asiassa alkanut heittäytyä luopioksi. Olin ennen tiukasti sitä mieltä etten ota maalilaatikkooni mitään tehtaan sekoituksia. Mutta toisaalta, miksen ottaisi? Voin tietysti sekoitella vaikkapa paynen harmaan, mutta jos paynen harmaa on juuri se sävy jota tarvitsen, niin miksi en turauttaisi sitä suoraan tuubista? Joskin on kyllä hyvä että ne paynen harmaan ainesosat on myös erikseen siellä laatikossa.

    Ne tuubien pienellä painetut maininnat värissä käytetyistä pigmenteistä kannattaa kyllä katsoa. Olen käyttänyt Beckersin kyproksen umbraa parikymmentä vuotta kuvitellen naiivisti, että se on luonnonmaaväri, mutta vastikään opetustilanteessa tulin vilkaisseeksi mitä tuubin kyljessä sanotaan, ja sehän olikin synteettisten pigmenttien sekoitus. Asiasta ei tietenkään ole mitään haittaa, eikä Beckers ole sellainen värinvalmistaja joka edes pyrkisi briljeeraamaan luonnonpigmenteillä, mutta olinpa vain joskus saanut itseni uskomaan että kyseessä on aito kyproksen maaperästä kaivettu pigmentti ja pitäytynyt siihen oletukseen. Jos joskus perkaisin kaikki maalilaatikoideni värit, niin luultavasti sieltä löytyisi sekoitelmia paljonkin. On sellaisia värejä joihin olen mieltynyt ajat sitten, enkä ole sitten koskaan tullut tarkemmin tutkineeksi mitä ne oikeastaan sisältävät.

  7. Juha-Pekka Kuusela sanoo:

    Minä jo valitessa luen maalien sisällön ja itselläni sekoituksia vain muutama ainoa ryhmä jossa menee on maavärit no ilman irvistelyä ja historiallisten korvaus (esimerkiksi kuivapastellit toki on poikkeus kaavasta). ja yksi sekoitus käytetään vähäpätöisiin töihin luulin että sen valonkesto normaalilla asteikolla 2 (3 portaan asteikkoja usein olen nähnyt tuntuu olevan yleisin) joten vielä kelvollinen olikin tehtaan omalla tiukemalla jossa viisi porrasta jossa 2 tähteä on just myyntitaiteen vaatimuksiksi sanotun alle. Enhän ole yhtään tauluani myynyt mutta jotenkin outo olen että ajattelen sitä jo nyt. ps. en tiedä mitkä pigmentit maalissa on mutta tavatoman tylsä valmis violetti jotenkin kamalan hyödytön. violetti tärkeä väri minulle (esimerkiksi kukat aiheina) mutta tuo jotenkin niinkuin sellainen sekoituksissa jota olen kokeillut ei toimi kovin hyvin yksin mitätön jotenkin lattea sanoisin kellastunut. ja sekoitukset on jotenkin ok jos ne ns fiksuja johon kyllä paynen harmaakin lasketaan melkein ja joidenkin tehtaiden davyn harmaa (vaikka en juurikaan tarvitse ja sehän korvaakin jotain vanhaa pigmenttiä ymmärtääkseni). ja toki myös kellan vihreän voi laskea jos tietää paljon käyttävänsä ja aineet jota siihen menee sellaiset että keltaista kuluu suuria määriä (muutenkin paljon kuluva väri aiheesta riipumatta ymmärtääkseni) ja toista vain vähän.(usein Pigment Green 7 nyt en osaa sen nimeä kirjoittaa). mutta jotenkin keltaisissa jne muissa perus aineissa kammoksuttaa sekoitukset. se mietityttää kyllä miksi monella tehtaalla nykyisin tumma kadmium keltainen esim. pigment yellow 35 ja pigment orange 20 pigmenttejä jollain vain py35 ja sävy ainakin värikartaan luottaen hyvin sama. ja vitsailin tietysti kun sanon ainoa onhan tämä uusi keksintö taidetarvike liikkelle tämä blogi ja sitten Minoalla kuitenkin jotain mitä ei muualta saa myynissä joten joku voi ”eksyä” blogiinkin.

  8. markku sanoo:

    Siitä tuskin on kovasti haittaa, että käyttää varmasti valonkestäviä värejä vaikkei liiemmin töitä myisikään. Sitä ei etukäteen tiedä koska sattuu syntymään se kaikkein onnistunein työ. Usein olen kuullut sen sattuneen sille kohdalle, kun välineet sattuivat olemaan mahdollisimman kehnot. Se vaivaa sitten enemmän itseä kuin muita; olisi kiva jos se hyvä työ säilyisi pitkään katsottavassa kunnossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *