Maan värejä

Mistäs niitä maavärejä oikein saadaan? No maasta, mutta mistä maasta? Joitakin sävyjä löytää mistä tahansa maasta – okrat ja erilaiset punaruskeat maavärit ovat rautaan perustuvia värejä, ja rauta on hyvin yleinen metalli. Puna- ja keltamultaa on Suomessakin käytetty iät ja ajat. Sävy muuttuu umbraksi, jos mineraalicoctailissa on mukana mangaania. Kyproksen umbrassa mangaania on lähes parikymmentä prosenttia. Maavihreä taas on rautasilikaattipigmentti, jota saadaan sopivasta savimaasta.

Lomailin viikon verran Azoreilla – mukavaa oli, suosittelen paikkaa saarten ilmeisen epävakaisesta säästä huolimatta – ja hiekkarannalla rapsuttelin kallioseinältä useampia rautaoksidisävyjä kuin Minoan hyllyistä löytyy. Rautaoksidit ovat raudan ja hapen yhdisteitä, siis oikeastaan ruostetta. Tällainen kallioseinämän hematiitti on hyvin haurasta kiveä. Pikku kivenmurikat joita sain irti hajosivat hyvin helposti murusiksi. Mitä niillä voi tehdä? Pistää mortteliin ja hiertää pigmentiksi. Sekaan öljyä, kananmunaa tai vaikka rasvatonta maitoa, ja siinä on käyttökelpoista maalia.

 

 

 

 

 

Azoreiden rantakallioiden rautapitoinen kivi on peräisin maan uumenista. Saaret ovat silkkaa laavakiveä. Kirjavissa rantakallioissa näkyikin hauskasti polttolämpötila; rautaoksidipigmenttien eri sävyt saadaan polttamalla.

 

 

 

 

 

Kaupasta näitä punaisia luonnon rautaoksidipunaisia ei juurikaan enää löydä. Sävyt valmistetaan nykyisin synteettisesti. Onko pigmenttien synteettinen valmistus menetys maalarin kannalta vai ei, on makuasia. Synteettiset sävyt ovat puhtaampia. Mutta jos sinulla on kokeilun intoa, niin otapa kivi- tai maa-ainesta talteen jos satut sopivaan paikkaan ja kokeile saisitko aikaan käyttökelpoista maalia. Ei se niin mystillistä ole.

Kategoria(t): Uutiset. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta kohteessa Maan värejä

  1. Juha-Pekka Kuusela sanoo:

    Pitääkö olla rasvaton maito ? 🙂 noh rasvainen kait pilaantuu ???
    ps. mietin joskus että onkohan petsien sävyt näitä luonnon raudan oksideja jne muita määrejä. kun sävyt sopis hyvinkin minusta et ovat läpikuultavia luontaisesti.

  2. markku sanoo:

    Rasvaisessa on rasvaa, joka kellastuu ja pilaantuu. Jos hienosti haluaa tehdä, voi käyttää kaseiinijauhoa, joka on puhtaampaa.
    En usko että perusrautakaupan petseissä olisi luonnon rautaoksideja. Luonnon maavärit ovat yleensäkin turhan suttuisen näköisiä nykyihmisen silmään. Me olemme tottuneet kipakampiin väreihin. Jostain luomu- ja perinnepuolelta voisi kenties aitojakin maaväripetsejä löytää, mutta tuskin punaisia.

  3. juha-pekka kuusela sanoo:

    markku: tarkoitin joskus noin 20vuotta sitten… ja onhan niitä muitakin läpikuultavia värejä. eräiden sävyt vaan minusta aika samanoloisia kuin nuo umtonit jota ostin. ps. nimimerkki pitää niitäkin joskus haalia lisää.

  4. juha-pekka kuusela sanoo:

    Toisaalta tajusin muuten että tuskin on juurikaan on olemassa sideainetta jossa maaväri haalistuisi nopeasti voimakkaassa auringonvalossa.

  5. markku sanoo:

    Eipä rautaoksideja kovin helposti saa haalistumaan. Akvarellin valonkesto ei ole yhtä hyvä kuin muiden tekniikoiden, johtuen siitä että akvarellin värikerros on hyvin ohut, jolloin valo pääsee helpommin tunkeutumaan värikerroksen läpi. Rautaoksidit eivät kuitenkaan ole silloin ensimmäisiä haalistujia.

    Haalistuneita okransävyisiä talonseiniä kyllä näkee. En tiedä onko se haalistumista vai pelkästään liituamista. Liituaminen liittyy öljy- ja alkyydimaaleihin.

  6. Juha-Pekka Kuusela sanoo:

    markku: akvarellista olen tuon kuullut. vaikea kuvitella että maavärit haalistuisi. kovin äkkiä. värimuutostahan se haalistuminen tässä tarkoitti ihan sama se kemiallinen ilmiö on jos se tapahtuu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *